En ole kohtaa vuoteen tähän mitään kirjoittanut mutta ajattelin päivittää mikä tilanne on.

Olin siis pitkään, melkein 1v se toinen nainen. Se oli psyykkisesti todella rankkaa, todella rankkaa, en tekisi sitä uudestaan enkä suosittele sitä kenellekään, rakastu vapaan mieheen. Olin pitkään todella väsynyt ja ihan loppu. Muutin sitten pois äidin nurkilta omaan kotiin jolloin tämä mies tuli taas takaisin. Silloin olin päättänyt että siitä ei mitään tule ja tehtiin kerrankin selväksi että me ollaan vaan ystäviä. Tietysti se oli minulle edelleen rankkaa mutta ei niin rankkaa kun aikaisemmin. Kesällä oltiin yhdessä ja ei oltu, hän kävi kotimaassa jossa hänellä oli suhde jonkun uuden kanssa. Hän myös kävi treffeillä ja kirjoitteli täällä suomessa. Sitten kaikki loppui, hän alkoi olla enemmän ja enemmän minun kanssa ja minun luona. Sitten tuli yksi viikonloppu kun hän halusi ottaa minut mukaan kotimaahan, sanoin ei. Siitä sitten syntyi sellainen soppa että huoh. Mutta silloin hän avautui sillä että hän oikeasti haluaa olla minun kanssa, ei kenenkään muun kanssa, hän oli jättänyt kaikki muut ja halusi olla minun kanssa. Hän sanoi että hän rakastaa minua. Tämä oli joskus elokuun lopussa yksi sunnuntai ilta.

Noh kaikki meni hetkeksi niin sekaiseksi mutta sen jälkeen hän sitten virallisesti muutti minun luokse ja ollan siitä asti asuttu yhdessä. Perheen lisäyskin on tullut, sellainen pieni karvainen kisu :) Kaikki on mennyt hyvin, todella hyvin. Joskus me riidellään, harvoin mutta joskus ja se kuuluu elämään. Ei pitkät riidat, vaan ne menee usein parissa tunnissa niin että taas halataan ja ollaan kuin ennen. Ensi viikosta lähtien hän on vihdoin ja viime eronnut mies ja sitten on virallisesti minun.

Eli joskus kaikki menee parhain päin, joskus ei. Meillä sattui niin että kaikki meni hyvin lopussa ja eläämme päivä kerralla eteenpäin. Tää tulee olemaan täällä viimeinen teksti, nyt ihan oikeasti, en ole enää toinen nainen olen se ensimmäinen. Jätän kuitenkin blogin auki ja saa kommentoida jos haluaa, toivottavasti kukaan muu ei tarvitse käydä läpi mitä minä kävin että pääsin tähän missä nyt olen, oli rankkaa mutta nyt on kaikki vihdoin niin hyvin kun voi olla. Ja minä olen onnellinen.

P.S tää on muuta kaikki niin totta mitä täällä lukee, kaikki mitä olen tänne kirjoittanut on oikeasti tapahtunut.